Bangkokin viikonloppu meni muuten oikein mukavasti. Kiitos vain kysymästä. Kinokuniyasta tarttui mukaan vain yksi pienen pieni pokkari, mikä oli kirjoittajalle lähes 100 % suoritus. Noukin ostokseni hyllystä, jonka yläpuolella luki "Chick lit". Hieman hämmentyneenä tavasin kylttiä, sillä heti en tajunnut, että tällainen genre on nyt yhtä virallinen kuin Sci-fi, historia, kaunokirjallisuus tai politiikka. Aina oppii ja minä opin myös.

Sillä aikaa kun Dee etsi sitä aikaisemmin mainittua ilmastonmuutoskirjaansa, Lapsi nukkui päiväuniaan ja itse olin oman chick lit-kirjani valinnut, niin tutkin aikani kuluksi uutta kirjakauppaa. Takaseinä oli suuri ikkuna, jonka luo vaeltelin viidennen kerroksen näkymää ihailemaan. Viereisellä tontilla oli temppeli, jonka rakennusten katot kaatuilivat viehättävästi eri värisinä eri kulmissa. Kaivelin kameran käsilaukusta ja juuri kun olin saanut säädöt kohdalleen, kuulin sanan "NO". Oh yes, vieressäni seisoi uniformuun pukeutunut vartija ja heilutti kättään naamani edessä. Mies jatkoi "nou, nou" ja ymmärsin, että minun ei toivottu kuvaavan. Heureka!

Koska en ole aasialainen vaan suomalainen niin oli ihan pakko alkaa vaatia selitystä nou-sanaa täydentämään. Itse selitin tohkeissani, että en kuvaa kauppaa vaan maisemaa ja vastaukseksi sain uudelleen "nou, nou". Minulla alkoi jo verenpaineet kohoilla. Tunsin turistioikeuttani vapaaseen kuvaamiseen loukattavan, sillä mielestäni Kinokuniya omistaa vain kaupan, ei maisemaa.

Keskustelua käytiin jonkun aikaa. Liftaaja puhui pitkään ja viileästi ja vartija vastasi "nou, nou". Lopulta tajusin minäkin, että saan vaatia vartijalta vaikka pyhimykseksi julistamista, mutta eihän se häntä paljoa hetkauta, kun ei puhettani ymmärrä. Luovutin ja pistin kameran käsilaukkuun, mutta vain marssiakseni kassalle vaatimaan selitystä joltain joka pystyisi sen minulle antamaan.

Myyjä hymyili, kuunteli polttavaa ongelmaa ja sanoi "Wait a moment" ja katosi jonnekkin. Liftaaja asetti tyytymättömimmän ilmeensä naamalleen, sillä Kaakkois-Aasiassa "Wait a moment" on paha fraasi. Täällä se tarkoittaa poikkeuksetta "Wait a very long time". Myyjä palasi aikanaan ja kertoi, että johtaja sallii kuvaamisen, mutta sillä ehdolla, että myyjä valvoo liftaajan puuhia. No se sopi ja suomalaisnainen kaivoi kameransa laukusta toistamiseen, polvistui lattialle ja otti alla olevan kuvan temppelin katoista Paragonin ostoskeskuksessa Kinokuniya-kirjakaupan ikkunan läpi.

43947.jpg