Maailmalla liikkuessani törmään aina ennemmin tai myöhemmin toiseen suomalaiseen, jonka kanssa hetken jutustelun jälkeen löytyy yhteinen tekijä eli toisen polven tuttu. Itse löydän toisen polven tuttuja kaikkialta miss
ä liikun ja tutustun uusiin ihmisiin. Tähän mennessä on ollut vain tämä Blogistan missä en vielä ole heihin törmännyt. Tähän tietysti vaikuttaa se, että kukaan, jota olen joskus koskettanut ei bloggaa. Tai ei bloggaa ainakaan niin, että minä hänet tunnistaisin. En myöskään ole koskaan osallistunut blogimiittiin tai tavannut ketään täällä kirjailevaa.

T
änään minä kuitenkin löysin ensimmäisen toisen polven blogitutun osoitteesta 15 Credibility Street ja Blogistan pieneni numerolla. Kirjoittaja on Remu Rinkelin tytär ja bloginsa kuulosti kovin mukavalta, vähän jopa samalta kuin Remu itse. Alkaa tämä Blogistanin tuntua kovin kodikkaalta. Täällä on hassun hauskat blogitutut, nyt ensimmäinen toisen polven tuttu ja lukemattomia lukemattomia tarinoita ja tarinoijia. Maailma pieni, Blogistan suuri.