Kahdeksas päivä flunssaa menollaan, mutta tänään tuntuu, että taidanpa parantua sittenkin. Nenä vuotaa edelleen ja yskittää niin, että meinaa tukehtua, mutta jaksan jo olla pystyssä ja ensimmäistä kertaa viikkoon en ole 25 tuntia vuorokaudesta totaalisen väsynyt.

Arvattavasti kuluneella viikolla ei ole juuri ihmeitä tapahtunut. Kerran vaihdoin sairaalaa yhden siskon luota toisen luo, että molemmat saisivat tasapuolisesti katsella, kun makaan puolikuoleena sängynpohjalla ja ruikutan käheällä äänellä, että ei oo hyvä ja väsyttää ja on kaamee olo, eikä jaksa ja itkettääkin niin kamalasti.

Sairasvuoteelta olen jaksanut hymyillä vain siskon nuorimman lapsen imitoidessa Oi maamme Suomi Idols-mainosta ja toisen siskon ja hänen nuorimman sananvaihtoa heidän tehdessä lähtöä videovuokraamoon. Sisko kysyi lapseltaan paikallisslangilla, että mistä se leheva haetaan? Johon siskon poika vastasi samalla kielellä että Filimitaunista.

Että tämmöstä täällä tänään, kun aurinko pitää vapaapäivää ja lomailee Kauriin kääntöpiirillä. Päivän pituus on kolme tuntia ja 35 minuuttia pallon noustessa kello 10.29 ja laskiessa kello 14.04.