Viikonlopusta on jo niin pitkä aika, että ei kai siitä enää kannataisi kirjoittaa, mutta sanompa muutamalla sanalla, että kivaa oli molempina päivinä. Perjantaina pelattiin biljardia Salmilaisten Vesan ja vaimonsa Nopan kanssa. Minähän en tosin osaa bilistä pelata, mutta Vesa ja Noppa opettivat. Ensin pelasin molempien kanssa muutaman kierroksen ymmärtämättä säännöistä ihan tarkkaan nada ja hävisin kuin nainen. Sitten Vesa päätti, että olin edistynyt opinnoissani niin paljon, että minulle saattoi alkaa valottamaan pelin sääntöjä ja siitähän se ilo vasta alkoi. En tosissaan tiennyt, että biljardissa minä saan aina kaksi lyöntiä kerralla ja kaikki muut vain yhden. Hyvä peli! Taidanpa ottaa sen uudeksi harrastuksesksi ja haastan Vesan ja Nopan matsiin ainakin kaksi kertaa viikossa.

 

Biliksen päälle käytiin vielä Saxophone pubissa kuuntelemassa elävää musiikkia. Siellä soitti T-bone oikein ansiokkaasti skan ja reggaen fuusiota. Saxophone pub on elävän musiikin ystävälle ihan visiitin arvoinen paikka, vaikkakin aika expatmainen. Asiakaskunnasta näkee heti, että paikka on Lonely Planetissa.

 

Lauantaina juhlin vappua samassa seurassa eli Vesan ja Nopan kanssa. Oltiin jokiristeilyllä ja oli siellä vähän muitakin suomalaisia. Risteilyn jälkeen menimme Banyan Tree hotellin Vertigo baariin, jota voin suositella kaikille Bangkokiin tuleville. Hinnat ovat lähellä kotimaan hintoja, mutta maisema on ehdottomasti käymisen arvoinen ja siellä korkealla katolla tuulee aina, mikä on ehkä paikan valtti. Vertigosta suuntasimme sitten kolmeen pekkaan Silomin suuntaan suorittamaan lelli-tädin missiota eli ostamaan sitä ihan ei-oikeata VL-veskaa Rinsessa Leialle. Se keikka olisi kyllä kannattanut jättää siinä vaiheessa iltaa tekemättä, sillä sen verran paljon laukulle jäi hintaa, kun paras etsi-tinkaa-ja-tinkaa-ja-etsi-puhti oli poissa. Ostokset kainalossa päädyimme vielä yhden räkälän kautta toiseen baariin, jossa soitti joku bändi. Noppa ja minä tanssimme itsemme jalattomiksi sellaisella menolla, että suuret korvakoruni lentelivät ja konttailin niiden perässä lattilalla muutamaankin kertaan. Jossain vaiheessa kyllästyin niiden tuottamaan vaivaan ja annoin niiden mennä. Kotiin päästessä minulla ei ollut enää kumpaistakaan jäljellä. Eli hyvä ilta, huonot korut.  

 

Ai niin. Siellä Suomessa juhlitte nyt vappua, joten hauska vappen vaan kaikil niin ku sitä ruottiksi tavataan sanua!