Miten tästä blogista onkin tullut näin lapsipuoli? Vain yksi postaus tässä kuussa. Hävettää. Joulun kunniaksi parannan nyt tapani ja bloggaan työajalla.  <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Niin, mitä minun pitikään sanoa? Apua en osaa tätä enää. No ensiksi toivotan kaikille hyvää joulua. Erityisen hyvää joulua toivotan niille, jotka ovat minua muistaneet joulutervehdyksin. En ole tänä vuonna kirjoittanut ensimmäistäkään korttia tai joulusähköpostia, joten tässä nöyrin kiitokseni minua muistaneille. Joulu ei näy kotonanikaan, eikä sieltä löydy ensimmäistäkään joulukoristetta. Jouluaterian sentään kävin syömässä ystävien kanssa, kun kaukaa Kalaksikylästä oli joulupakolaisia käymässä. Ja hauskaa oli Salmilaisten kanssa. Söimme saksalaisten värkkäämää kinkkua, lammasta, härkää, makkaroita, juustoja, perunamuusia, perunasalaattia, perunakroketteja, perunanuudelia ja huuhdoimme joulunmaut alas glögillä, punkkarilla ja saksalaisella pintahiivaoluella, jota minäitse halusin, kun en tiennyt mitä se on. Syömingeistä tuli palkaksi kunnon jouluinen ähky, jota lähdimme Salmilaisten Vesan kotiin sulattelemaan joulukaraokella. Sanoja luettiin välillä lasisesta laulukirjasta, joten oikein perinteiseltä tuntuva joulun saimme aikaan vaikka lämpömittarissa olikin trooppiset lukemat.

 

Muutenkin Bangkokissa on rauha. Vaalit olivat ja menivät ja monen tyrmistykseksi People's Power Party voitti. PPP on Thaksin kannattajien puolue, jota maan köyhät äänestävät. Nyt sitten jännitetään hallituksen muodostusta ja odotellaan Thaksinin paluuta. Tämän päiväisten uutisten mukaan hän ei paradoksaalisesti enää halaja politiikkaan, mutta toimisi mielellään PPP:n neuvonantajana.

 

Vaalien aika jäänee monen turistin mieleen aikana, jolloin Thaimaassa astui voimaan kieltolaki kahtena peräkkäisenä viikonloppuna. Itse olin ennakkoäänestyksen aikoihin Pattayalla ja sain taas onnekseni seurata pätkän mielenkiinoista katuteatteria, kun apeilta näyttävät turistit vaeltelivat pitkin huvikaupungin katuja ja etsivät alkoholia. Lauantaina istuttiin eräässä kuuluisassa ravintolassa lounaalla  ja katseltiin kun ovi kävi taukoamatta. Vähän väliä oven raosta putkahti sisään toiveikas pää, joka kysyi saisiko suuressa ravintolassa alkoholia. No, alkoholia ei myyty ja koko lounaamme aikana yksikään ovella kävijä ei liittynyt seuraamme vaan istuimme koko kaksituntisen paikan ainoina asiakkaina.

 

Seuraelämäni seuraava huipentuma tapahtuu lähipäivinä, kun pidämme Mediksen ja perheensä kanssa blogimiitin. Mediksen blogia lukevat ja katselevat tietävätkin, että hän on täällä tänään ja kohta ihan Bangkokissa. Siitä seuraavalla kerralla.