Joku voisi nyt ihailla, että onpa se Liftaaja taitava, kun vihdoin sai vaihdettua käyttäjäkuvansa. Ja Liftaajakin voisi paistatella, että eikös olekin, mutta kun ei ole eikä voi. Kuvan sai oikean kokoiseksi muutettua näppärä Kafkakoski Parsseloonasta, joka oli pyyteettömästi kopioinut Liftaajan lapsuuskuvan tästä blogista ja kitistänyt sen juuri toivotun kokoiseksi. Olin kyllä todella iloisesti yllättynyt jä hämmentynyt moisesta ystävällisyydestä ja avuliaisuudesta. Syvä niiaus ja kumarrus Kafkikselle.

Samalla kun vastausviestissäni kiittelin Kafkakoskea, ehdin jo valittamaan, että en ole lukuisista klikkausyrityksistäni huolimatta onnistunut pääsemään Kafkiksen blogiin pitkiin aikoihin. Kyselin neuvoja asian korjaamisesksi ja kun tuon olin saanut sanottua niin kävin taas kerran yrittämässä ja eikö siinä käynyt juuri niin kuin aina lääkärissä. Odotushuoneessa kivut katoavat ja sairaudet paranevat ja näin minäkin onnistuin avaamaan tuon pitkään minulta saavuttamattomissa olleen blogin yhdellä klikkauksella. Huomasin samalla Kafkiksen muuttaneen Worldpressiin. Uusi ulkoasu näytti oikein mukavalta ja kovasti siellä kehuttiin Worldpressin käytettävyyttä. Aloin tässä jo itsekin miettimään, että sinneköhän tässä pitäisi minunkin muuttaa. Ei silti, että vuodatuksessa mitään vikaa olisi, hyvä pohja tämä on ja erityisen suositeltava aloittelijalle selkeytensä ansoista, mutta kaipaan muutosta ja ehkä muutamaa pikku vippeliä ja vipstaakia, jolla voisin leikkiä. Lyhyt kuvabloggauskokeilu bloggerissa ei houkuta sinne muuttamaan. Bloggerissa oli monta hyvää puolta ja erityisesti sen ulkomuoto miellytti, mutta ne sisäänkirjautumis- ja postausongelmat olivat minulle hieman liikaa.

Muutoin elämä Galaksikylässä jatkuu entiseen tapaan. Ensilumesta on tullut pysyvää ja sitä on paljon. Ketkupolkka on taas kaiveltu esiin ja sillä on potkittu ympäri kylää kauppaan ja kummitädin luo. Luisto ei ole liiasta lumesta johtuen ollut paras mahdollinen, mutta eihän elämässä tärkeintä ole luisto vaan potku, kuten vanha Galaksikyläläinen sananlasku kuuluu.

Ai niin, olin eilen Valakiassa kaupunnissa ja näin Juha Miedon. IIIIKKKK! Pitäsikö soittaa Seiskaan, jotta Mietaa on ny nähty Valakiassa kaupunnissa Käkriäisen pihalla lumihangessa santtaalit jalas. Ainaki 100 euron juttu tuo. Tai olis ollu, jos olisin soittanut, enkä kirjottanut sitä tähän ihan ilimatteeks. Ny se on sitte taas yks nolla euron uutinen seki.